Elinympäristö on nykyään kaaosmainen, mikä voi herättää lapsessa ja nuoressa vahvojakin pelon ja turvattomuuden tunteita. Olin viime syksynä Pohjalaiset masennustalkoot -luennolla Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja siellä lastenlääkäri kertoi, että lasten mielenterveyshäiriöt eivät ole erityisesti lisääntyneet, mutta ongelmien määrää ei ole aiemmin ymmärretty.
Vanhemmat eivät vie lapsiaan lääkäriin mielenterveysongelmien vuoksi, vaan fyysisten oireiden vuoksi. Terveyskeskuslääkäreiltä vaaditaan ammattitaitoa tunnistaa tietyt oireet ja kriteerit esimerkiksi lapsen masennukseen liittyen. Nykyisin vauvankin masennus on tunnistettavissa.
Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde muodostuu varhaislapsuudessa ja ensimmäiset puolitoista vuotta ovat tärkeimmät kiintymyssuhteen syntymisessä. Lapsuusiässä muodostunut kiintymyssuhde ohjaa toimintaamme ja monia valintojamme läpi elämän.
Varhaislapsuudessa syntynyt tai syntymättä jäänyt kiintymyssuhde on pohjana minäkuvamme ja persoonallisuutemme rakentumiselle. Lapsen ja nuoren minuus hajoaa ja johtaa pahimmillaan psykoosiin, jos jokapäiväinen elämä tuntuu ylivoimaisen vaikealta ja tuskalliselta.
Lapsuudessa turvallisissa oloissa muodostunut myönteinen minäkuva helpottaa myös murrosiän karikoissa nuorta vastaamaan kysymykseen, kuka minä olen. Ihminen kehittyy omaksi itsekseen peilaamalla kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan muihin ihmisiin. Lapsi useimmiten omiin vanhempiinsa. Pienen lapsen pitäisi saada tutustua vähitellen äärettömään maailmaan.
Oli vähän pitkä johdanto asiaan, jota nyt ajattelen, mutta ehkä se osaltaan selventää sitä, miksi pidän asiaa tärkeänä. Kysymys on valtuustoon tulevasta kotihoidontuen kunta- eli Vaasa-lisästä. Suomessa on jo noin 50 kuntaa ryhtynyt maksamaan kotihoidontuen kuntalisää ja näin lisännyt vanhempien mahdollisuutta hoitaa pieni lapsi kotona pidempään. Vaasassa kuntalisä on herättänyt paljon keskustelua lapsiperheiden parissa, ja monet odottavat myönteisestä ratkaisua. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden toimeentulo on muihin kotitalouksiin verrattuna huonontunut 1990-luvulla. Vaasassa päivähoitopaikkaa odottaa jonossa monta kymmentä pientä lasta ja uusia perhepäivähoitajia on jouduttu palkkaamaan. Tuen vaikuttavuutta on vaikea ennakoida, mutta muiden kaupunkien kokemusten mukaan tuki vaikuttaa eniten niiden vanhempien suhteen, jotka vielä miettivät, milloin palaavat työelämään.
Kysymys on osaltaan tietysti taloudellinen, mutta mielestäni enemmän arvopohjainen. Minkälaisen viestin kunnan päättäjät haluavat antaa lapsiperheille? Minkä verran Vaasan kaupunki on valmis satsaamaan lasten hyvinvoinnin hyväksi? Tiedän, että säästöpaineet kunnalla ovat kovat, mutta varmasti verovarojamme vähemmän tarpeellisiinkin kohteisiin laitetaan.

Päivi Moisio Vaasa

Yhteydenotto puhelimitse, alueelliseen terveyskeskukseen Vaasassa on eliminoitu kokonaan. Olen kysynyt joiltakin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniltä, ovatko he tehneet sellaisen päätöksen, että omalle terveysasemalle ei enää voi soittaa.
Eivät tienneet tehneensä. Epäilivät, että sen ovat suunnitelleet asiasta vastaavat virkamieslääkärit uittaen isompaan kokonaisuuteen, jos ollenkaan.
Herää kysymys, kuka tai ketkä tässä kaupungissa kehittävät tai heikentävät julkisia terveyspalveluita. On aivan käsittämätöntä, että lääkäripulaan vedoten estetään asiakkaiden asiointi myös oman terveyskeskuksen tuttujen hoitajien kanssa puhelimitse.
Mistäkö tiedän? Sinnikkään yrittämisen jälkeen pääsin lääkäriin oman alueen terveyskeskukseen. Sain hyvää palvelua, ja koepalakin otettiin. Lääkäri sanoi, että soita tänne n. viikon kuluttua ja varaa soittoaika koetuloksen kuulemiseen.
Tein työtä käskettyä, soitin terveyskeskuksen puhelinnumeroon, sieltä vastasi jokin Medinfo, että kaikki puhelimet ovat varattuja ja että minun pitäisi jäädä linjalle odottamaan. Ajattelin ottaneeni väärän numeron, soitin uudelleen, taas sama juttu. En jäänyt odottamaan, vihastutti niin vimmatusti.
Seuraavana päivänä yritin uudelleen, samalla tuloksella. Se riitti. Hyppäsin pyörän selkään ja ajoin läheiseen terveyskeskukseen. Siellä oli kyllä tuttu hoitaja paikalla, joka olisi voinut vastata myös puhelimeen, mutta puhelut ohjautuvat johonkin automaattiin.
Syy ei ole hoitajien. Suunnitelmat tehdään ja päätökset valmistellaan Markku Sirviön johdolla lähinnä lääkäreiden näkemyksen mukaan, enkä ole ollenkaan varma, kerrotaanko edes lautakunnalle, mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Kaupunginvaltuuston pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia vastuullisia virkamiehiä hoitamaan asiat niin, että toimintoja kehitetään, eikä niin että tietoisesti ohjataan rahaa kiihtyvällä vauhdilla yksityisille palveluntuottajille. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka ilmoittautuu idean isäksi.

Taina Lehto kaupunginvaltuutettu, vas. Vaasa

Vastuu perusterveydenhuollosta on kuntien vastuulla ja vastuun kantamisessa edellytetään paikallisen terveydenhuollon toimivuutta. Lääkäripula vaivaa niin perusterveydenhuollosta huolehtivia kuntia kuin kuntayhtymiäkin, ja se on pahentunut jatkuvasti 2000-luvun alkuvuosista alkaen.
Näin myös Vaasassa: joulukuussa 2005 kaikkiaan seitsemän lääkärinvirkaa oli hoitamatta. Tilanteen korjaamiseksi Vaasassa on lääkäripalveluja jouduttu ostamaan yrityksiltä. Näin on jouduttu tekemään, vaikka veronmaksajille ulkoistettu terveydenhuolto tullee kalliimmaksi kuin julkinen terveydenhuolto.
Vaasassa on keksitty terveydenhuollon hoitohenkilöstöä eriarvoistava temppu, jolla pulmaan haetaan ratkaisua. Lääkäritilannetta yritetään parantaa antamalla jokaiselle - olevalle ja tulevalle - lääkärille 500 euroa kuukaudessa lisäpalkkiota vuoden loppuun saakka. Tämä on Vaasan kaupunginhallituksen yleisjaoston äänestyspäätös tammikuun kokouksessa.
Päätökseen jättivät Vasemmistoliiton, SDP:n ja Pro Vaasan edustajat eriävän mielipiteensä. Tähän saatu raha otetaan erityissairaanhoidon oletetuista säästöistä, joiden aikaansaamiseen on vaikuttanut koko hoitohenkilöstö, eivät yksin lääkärit!
Vaasan kaupungin tarkastusyksikkö ja terveystoimi tilasivat Levón-instituutilta 2004 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät estävät lääkäriksi hakeutumista Vaasan kunnalliseen terveydenhoitoon ja miksi lääkärit poistuvat Vaasan terveystoimen palveluksesta.
Tutkimuksen mukaan Vaasan terveystoimen palveluksessa olevat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä: työilmapiiriin, työn itsenäisyyteen, palkkaan ja työvälineisiin. Negatiivisin seikka on lääkäreiden liian vähäinen määrä ja siitä johtuva työn pakkotahtisuus, liian vähän aikaa potilaalle ja kiireen aiheuttama tunne oman työn huonosta hallinnasta.
Ennen terveyskeskuksen palveluksessa olleista lääkäreistä 60 % oli tyytyväisiä palkkaan ja nykyisistä 70 %. Vaasasta lopettaneet lääkärit olivat myös sitä mieltä, että suurempi palkka ei ole tärkein terveyskeskuslääkärin työhön vetävä tekijä. Pakkotahtisuus tekee työstä uuvuttavan, samoin riittämätön palaute ja kaukainen sijaintia yliopistosairaalasta.
Nykyiset lääkärit olivat tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että perusongelma ei ole ratkaistavissa ainakaan palkkatasolla, sillä työn liiallinen kuormittavuus ei katoa suuremmalla palkalla. Ratkaisut löytyvät olosuhteiden ja rakenteiden muutoksesta.
Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä terveydenhuollon kehittämistä tulee jatkaa tavoitteellisesti pyrkien mm. saamaan väestövastuu kohdalleen (1900 asukasta / lääkäri) sekä kehittämään koko henkilöstön töiden sisältöjä, koulutusta ja johtamista.
Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä siihen, että klinikkavalmiiden määrä on laskenut, on vaikuttanut vahvasti koko henkilökunta. Niinpä ei Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä ole oikein, että tilannetta korjattiin maksamalla yhdelle ammattiryhmälle erillispalkkio.

Vasemmistoliiton Vaasan Kunnallisjärjestö Harri Moisio, pj.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Harri Moisio (vas.)

Kaupunginvaltuutettu

KHn jäsen